EKL:n Uudenmaan Piiri ry

Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piirin perustavassa kokouksessa
6.3.1973 oli paikalla 15 perustajayhdistystä.

Merkitty yhdistysrekisteriin 13.6.1973 numerolla 113.553

Piirin vuodet 1973-1998 
25v-juhlakatsaus 15.5.1998

Taustat ja piirin perustaminen

Sisältää Kaino Salmisen 20-vuotisjuhlaan ja Maijaliisa Alatalon 25-vuotisjuhlaan kokoamia ja laatimia tekstejä.

Vuonna 1939 voimaan tulleen kansaneläkelain mukaisten eläkkeiden maksatuksen päästyä käyntiin 1950- ja 1960-luvuilla alettiin perustaa eläkettä saavien henkilöitten toimesta erikoisia eläkeläis- ja eläkkeensaajayhdistyksiä valvomaan ja ajamaan eläkkeensaajien yhteisiä etuja ja oikeuksia. Näitä yhdistyksiä syntyi aluksi suurimpiin kaupunkeihin ja eläkkeensaajien lukumäärän kasvaessa myös maalaiskuntiin.
Ja aivan samalla tavoin kuin minkä tahansa aatteellisen yhdistystoiminnan kohdalla, kun näitä yhdistyksiä oli syntynyt tietty määrä, niin nähtiin tarpeelliseksi perustaa keskusjärjestö.

Näin syntyi vuonna 1962 Kansaneläkkeensaajien Keskusliitto, jonka nimi sittemmin vuonna 1966 muutettiin Eläkkeensaajien Keskusliitoksi (täksi meidän kaikkien tuntemaksi EKL:ksi).

Ja kun perusjärjestöjen lukumäärä edelleen kasvoi, todettiin myös piirijärjestöt tarpeellisiksi. Niinpä EKL:n edustajakokous päätti 15.3.1971 piirijärjestöjen perustamisesta pääasiassa vaalipiirijakoa noudattaen. Ensimmäiset piirijärjestöt perustettiin 1971 Helsinkiin (24.9.1971) ja Ouluun ja parin seuraavan vuoden aikana piirijärjestöt syntyivät sitten koko maan kattaviksi.
Todettakoon, että piirimme suurin yhdistys, Espoon Eläkkeensaajat, kuului Helsingin piiriin vv. 1971 - 1973.

EKL:n Uudenmaanpiiri perustettiin Helsingissä 6.3.1973 ja piirijärjestön perustamissopimuksen allekirjoittajia ovat Espoon, Kauklahden, Korson ja Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajayhdistykset.
Yhdistys on ilmoitettu yhdistysrekisteriin 30.3.73 ja hyväksytty yhdistysrekisteriin 13.6.1973 numerolla 113 553.
Tuolloin hyväksyttyjen sääntöjen mukaan kuuluisi piiritoimikuntaan vähintään viisi ja enintään 10 jäsentä; piiritoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Piirin alueella toimi tuolloin 14 yhdistystä, jotka kaikki liittyivät piirin jäseniksi.

Piiritoimikunta ja sen kokoonpano

Ensimmäisen piiritoimikunnan muodostivat seuraavat seitsemän henkilöä: Niilo Sjögren Tikkurilasta puheenjohtajana, Reino Syrjänen Tikkurilasta varapuheenjohtajana, Holger Ekström Leppävaarasta sihteerinä, Toivo J. Lindberg Jokelasta rahastonhoitajana sekä muina jäseninä Alvar Hulden Lohjalta, Ester Karlsson Espoosta ja Uuno Nieminen Korsosta.
Piirin toiminnan seuraamista 1970-1uvulla vaikeuttaa suuresti se, että niin piirikokousten kuin piiritoimikunnan kokousten pöytäkirjat monelta vuodelta ovat kateissa. Niinpä on vuoden 1982 piiritoimikuntakin ihmetellyt (ilmeisesti piirin 10-vuotisjuhlaa 1983 suunnitellessaan) missä ovat aikaisemmat pöytäkirjat ja epäillyt niiden löytyvän Uudenmaan Sosdempiirin toimiston komeroista. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, sillä sieltä komeroista löytyi vain 1970-luvun tilitositteita, joista keräilemällä v 1993 saatiin joitakin tietoja ja ainakin lähes täydellinen luettelon piiritoimikunnan jäsenistä.

Jäsenyhdistysten määrän kasvaessa myös piiritoimikuntaa laajennettiin jo v. 1974 kymmenjäseniseksi ja tällaisena se toimikin vuoteen 1982.

Piirikokous hyväksyi 13.11.1981 uudet piirijärjestön mallisäännöt, joiden mukaan piiritoimikunnassa on puheenjohtaja ja 5-12 jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Vuosina 1982-84 on piintoimikunnan kokoonpano ollut puheenjohtaja + 10 jäsentä ja vuodesta 1985 alkaen sääntöjen sallima enimmäismäärä puheenjohtaja + 12 jäsentä.

Piirijärjestön seuraavat säännöt piirikokous hyväksyi 20.11.1992. Ns. työvaliokunta-järjestelmää ei ole ollut käytännössä, vaan piiritoimikunta on aina kokoontunut kokonaisuudessaan ja jäsenten osallistuminen ainakin 1980-luvulla on ollut lähes sataprosenttinen.
Piiritoimikunta on kokouksensa pitänyt pääasiassa Helsingissä, useimmiten Helsingin Työväentalolla, mutta myös eräiden toiminnaltaan läheisten järjestöjen tiloissa, jotka järjestöt tällöin yleensä ovat osoittaneet vieraanvaraisuutta kahvi- tai ruokatarjoilun muodossa.

Piiritoimikunta on vuosittain yleensä kokoontunut 8-10 kertaa. Piirikokousten kohdalla on 1980 luvulla vakiintunut käytäntö, että kevätkokous pidetään piirin alueella jonkun Jäsenyhdistyksen isännyydessä ja syyskokous Helsingin Työväentalolla.

Jäsenistö

Piirin jäsenmäärän kehityksestä voidaan todeta, että perustettaessa oli 14 yhdistystä, mutta määrä on kasvanut.vuoden1992 loppuun mennessä niin, että niitä oli 1993 lopussa luettelossa 47 toimivaa yhdistystä. Vuonna 1998 yhdistyksiä on 42. Vaskivuoren ja Hyvinkään Eläkkeensaajat ovat lopettaneet, mutta 1997 päätti Keski-Hyvinkään Eläkkeensaajat muuttaa nimensä ja vuoden 1998 alusta jatkavat virallisesti Hyvinkään Eläkkeensaajien nimellä, Koivukylän, Nummen ja Pohjois-Vantaan yhdistykset ovat hiljaiselon jälkeen poistuneet jäsenistöstä. Nyt 2013 on jäsenyhdistyksiä 39.

Jäsenistön määrä oli aluksi alle 2000, 3000 raja ylitettiin 1977, 4000 vuonna 1980. 5000 vuonna 1985 ja 6000 vuonna 1989 ja oli enimmillään vuoden 1995 lopussa 6677 jäsentä kun se taasen vuoden 1997 lopussa oli enää 6465 jäsentä, vuonna 2007 jäsenmäärä oli 5739 nousten taas vuoden 2012 lopun yli 6700 jäseneen. Piirimme on pitkään ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton suurin jäsenyhdistysten lukumäärän suhteen ja v 1990 jäkeen myös jäsenten lukumäärän suhteen.
Iältään jakautuvat jäsenyhdistykset vuoden 1997 lopussa seuraavasti: yli 50 vuotiaita yksi (Kerava), yli 45 vuotiaita kaksi (Espoon els. ja Korso). 40 vuotta 11 yhdistystä, 35 vuotta 15 yhdistystä ja 35 täytti nyt vuoden 1998 alussa myös Hakunilan Seudun els., 6 yhdistystä on täyttänyt 30 vuotta ja loput 7 vanhenevat pikkuhiljaa nekin.

Jäsenmäärät olivat vuoden 2012 lopussa seuraavat: yli 400 oli yksi yli 300 jäsentä oli 4 yhdistystä, yli 200 jäsentä 7 yhdistystä ja yli 100 ylti vielä 19 yhdistystä, mutta alle 100 jää 12 yhdistystä. Täytyy kuitenkin muistaa, että pientenkin joukossa on hyvin ahkerasti toimivia yhdistyksiä. Piiri on kannustanut yhdistyksiään jäsenhankintaan järjestämällä kilpailuja useina vuosina.

Juhlatoiminta

Piirin ohjelmaan on jo vuodesta 1974 kuulunut omien juhlien järjestäminen ja koska täällä Uudellamaalla keskuspaikka kiistattomasti on Helsinki, ovat piirin perinteiset kevät- ja syysjuhlat alkuaikoina olleet Helsingin Työväentalolla, mutta viime aikoma on menty maakuntaan esim. Järvenpää, Heurekaan Vantaalla jne. Ohjelmisto on pääasiassa piirin jäsenyhdistysten ohjelmaryhmien tai yksityisten jäsenten esittämää ja heidän joukostaan useimmiten löytyy myöskin juhlien tanssien soittajat.
Juhlapuhujina ovat esiintyneet keskusliiton johtohenkilöt, Uudenmaan Sosdem. kansanedustajat ja joskus valtionhallinnon johtavat virkamiehet.
Alkuvuosina oli näiden juhlien yleisömenestys erittäin hyvä, esim 1974 todetaan syysjuhlissa myydyn 850 pääsylippua á 3 mk, Vuonna 1979 mainitaan toimintakertomuksessa, että yleisöä oli 900, mutta juhlapuhujana olikin silloinen sosiaaliministeri Sinikka Luja-Penttilä. Ministeri Luja-Penttilä on vuosien aikana ollut niin monessa mukana, että piirin 25v-juhlassa 15.5.1.998 hän on mukana niiden joukossa, jotka saavat piirin uuden vuonna 1997 hankitun viirin. Juhlien yhteydessä on järjestetty aina myöskin arpajaiset ja vaikka yleisömäärä ei enää yllä alkuaikojen ennätyksiini, niin arpajaisilla on ollut merkitystä piirin taloudessa. Myöskin pääsylippujen hintaa on tuosta alun 3:sta markasta jouduttu nostamaan vähitellen niin, että se 1998 oli jo 20 mk.
Muutaman kerran on järjestetty kesäjuhliakin. Vuonna 1976 Mustikkamaalla yhdessä Helsingin piirin kanssa ja 1978 ja 1984 Lohjalla.
Merkkivuosiaan piiri on juhlinut viiden vuoden välein.; 1978 HTY:n tiloissa, 1983 Espoon Dipolissa, 1988 HTY:n tiloissa, 20-vuotis ja 25-vuotisjuhliaan samoin 1993 HTY:n isossa salissa.
Aikaisempina vuosina piirin jäsenyhdistykset piirin toimeksiannosta järjestivät ns. Hiljaisia Päiviä, jotka ovat muuttuneet suosituksi Kirkkotapahtumaksi, joita on pidetty syyspuolella eri puolella Uuttamaata.

Tiedotus- ja kurssitoiminta

Eläkkeensaajien Keskusliiton toimintaan kuuluu myös piirien oma kurssitoiminta ja niin on myöskin Uudenmaan piiri toimintansa aikana järjestänyt monia kursseja.
1970 luvulla, samoin kuin vielä 1980-luvun alkupuolella pidettiin erilaisia kursseja, kuten puheenjohtajien, sihteerien Ja rahastonhoitajien järjestötoimintakursseja, käsityö-, tanhu- ja askartelukursseja pääasiassa piirin alueella kuten Tervalammella silloisessa Sosdem. Raittiusliiton lomakodissa, Korsossa, Järvenpäässä, Nummelassa, Porvoossa, Keravalla ja Helsingissä.
Kun EKL:n kurssiavustukset on pyritty ohjaamaan liiton omissa kurssikeskuksissa järjestettäville kursseille, niin viime vuosina on Rajaniemi muodostunut piirin kurssien pitopaikaksi. Rajaniemenkurssit ovat olleet kolmesta viisipäiväisiä joko järjestötoiminta- tai ohjelmatoimintakursseja ja on piiri pystynyt huomattavasti vuosittain tukemaan ko. kurssien taloutta ja näin helpottamaan jäsenjärjestöjen kustannuksia. Tuntuu kuin kurssitoiminta saisi laimenemisen merkkejä, kun on muutamia kursseja jouduttu jopa perumaan osanottajien vähyyden vuoksi
Jäsenjärjestöjen suuresta lukumäärästä johtuen piirin johdolla ei ole käytännön mahdollisuuksia riittävästi yhteydenottoihin. Tämän vuoksi, on 1980-luvulla otettu vuotuiseksi tavaksi piiritoimikunnan ja jäsenyhdistysten puheenjohtajien yhteispalaverin järjestäminen vuoden alussa.
Tämä tapaaminen on ollut laivaseminaari 24 tunnin risteilynä ja on osoittautunut suosituksi ja tulokselliseksi tapaamismuodoksi.
Muu yhteydenotto jäsenyhdistyksiin on tapahtunut yleiskirjeillä, joita piiri on lähettäneet 7-10 kpl. Sen lisäksi on toimitettu vuoden alussa yhdistyksille piiritoimikunnan ja jäsenyhdistysten toimihenkilöluettelo yhteydenottoa helpottamaan Piiritoimikunnan jäsenet ovat osallistuneet yhdistysten vuosijuhliin.

Matkailu

Jo 1970-1uvulla alettiin piirin toimesta järjestää jäsenistölle ulkomaanmatkoja, jotka ovatkin jatkuvasti saavuttaneet suurta suosiota. Aluksi matkat suuntautuivat Skandinavian maihin, Hollantiin ja Viroon, mutta 1980-luvun puolivälin jälkeen vakiintui käytäntö syksyisestä Lapin ruskamatkasta sekä Tukholmaan tehtävästä laivaseminaarista, jossa on pyritty hankkimaan päteviä luennoitsijoita kertomaan eläkkeensaajia koskevista aiheista. Kesällä 1997 tehtiin 3 päivän kiertoajelu ja tutustuttiin kotimaahan yöpymällä Koivurannassa ja Rajaniemessä ja matkan varrella oleviin kohteisiin saatiin lähikosketus kertomalla aina kulloisestakin kohteesta.
Osa piirin yhdistyksistä järjestää omatoimisesti ulkomaan matkoja ja Ykkösmatkojen palveluita käytettiin myös runsaasti.

Piirin muu toiminta

Vuonna 1979 piiri sai oman lipun, joka vihittiin SDP:n maakuntajuhlilla Pohjan kunnassa 12.8.1979 Aarre Lauliaisen toimiessa vihkijänä.

Vuonna 1997 piiri hankki oman viirin, joka ehdittiin saada valmiiksi ennenkuin Uudenmaan lääni lakkasi olemasta ja näin me saimme vielä Uudenmaan läänin vaakunan viiriimme.
Piirin jäsenistöllä on. vuosittain vietettävien maakuntajuhlien yhteydessä ollut oma tapaamisensa ja varsinkin toiminnan alkuaikoina näihin osallistuminen oli suhteellisen runsasta. 1980 luvun alkuvuosista lähtien on piiri kesäisin järjestänyt tikanheittokilpailut ja näissä valittu joukkue on vuosittain osallistunut EKL:n tikanheittokilpailuihin. Muuhun Keskusliiton kilpailutoimintaan osallistuminen on Jäänyt yksittäisten jäsenyhdistysten asiaksi.
Pilkkikilpailut ovat tulleet viimevuosina aika suosituiksi piirin alueella. Myöskin EKL on järjestänyt muutaman kerran isot pilkkikilpailut.

Boccia on tullut jäädäkseen yhdistysten toimintaan ja on suosittu talvisin sisäbocciakilpailuina Ja kesäisin ulkobocciana. Piiri järjesti 31.10.1997 ensimmäiset sisäbocciakilpailut Porvoossa, jossa mukana oli 27 3-henkista joukkuetta.
Piiri järjesti 1994 MESTARI-kisat, jotka olivat Jokelan työväentalolla 14.4. Tuomariston puheenjohtajana toimi Mari Kronström Tuusulan kulttuuritoimistosta. Esiintyjiä oli seuraavissa taidoissa: laulu, soitto, lausunta, lauluryhmät, kuorot, liikuntaryhmät, lausunta--tai näytelmäryhmät. Samana vuonna pärjäsivät piirin edustajat Jyväskylässä järjestetyissä SUVI-LYSTEISSÄ hyvin; Tapiolan els. voitti liikuntaryhmä-sarjan ja Espoon els. voitti lauluryhmän ja Nurmijärven els. tuli toiseksi lausunta- ja näytelmien sarjassa.
Piiri on osoittanut erityistä aktiivisuutta eläkkeensaajien asemaa ja etuja koskevissa asioissa ja tehnyt lukuisia aloitteita EKL:lle, eduskuntaryhmille, eri valtion viranomaisille ja SDP:lle ja sen Uudenmaan piirille sekä myös olemme osallistuneet EKL:n myötävaikutuksella järjestettyihin mielenosoituksiin.
Keskusliiton toimintaa olemme aktiivisesti tukeneet koko maata koskeviin juhliin ja tapahtumiin osallistumalla. Piiri on myös käynneillä osallistunut pohjoismaiseen eläkkeensaajayhteistoimintaan.
Kotimaassa olemme jo pitemmän aikaa pitäneet yhteyttä Uudenmaan ruotsinkielisten eläkkeensaajajärjestöjen kanssa toimittamalla heille piirin yleiskirjeet ja mm. varaamalla heille osallistumismahdollisuuden puheenjohtajien neuvottelutilaisuuksiin. 1990-luvun vaihteessa aloitimme yhteistoiminnan Helsingin ja Etelä-Hämeen piirin piiritoimikuntien kanssa. Vuodesta 1992 alkaen on kyseinen tapaaminen järjestetty laivaseminaarina ja mukaan ovat tulleet Ruotsinkielinen piiri ja Pirkanmaan piiri, niin että 200 luvulle tultaessa puhuttiin viiden piirin risteilystä.

Vuonna 1988 käyttöön otettua EKL:n hopeista ansiomerkkiä on piiri tähän mennessä myöntänyt yhteensä vuoteen 1992 mennessä 172 kpl ja sen Jälkeen vuosina 1993–1997 yhteensä 233 kpl, siis 1998 mennessä kaikkiaan 405 kpl.
Piirin edustajat ovat myös osallistuneet Keskusliiton hallintoon. Irja Virta Järvenpäästä edusti piiriä EKL:n liittohallituksessa ja sen työvaliokunnassa vv. 1981 -1987 Kaino Salminen Nurmijärveltä oli liitto-hallituksen jäsen toimikauden 1987–1990 ja Vilho Kiiski Vantaalta toimikauden 1990 - 1993 ja Kauko E Waris 1993 - alkaen

Talous

Jos haluamme vertailla vuosittaista talouden-kehitystä piirin taloudessa, kertovat luvut viisivuotis-kausittain seuraavaa:

Kuten näkyy, on kehitys ollut myönteinen ja se perustuu tulojen osalta aika paljon EKL:n keskusliiton myöntämiin toiminta-, kurssi- ja matka-avustuksiin, piirin oman juhla- ja arpajais- sekä korko- ja jäsenmaksutuloihin.
Piiriveron suuruus oli alussa 0,50 mk/jäsen/vuosi, 1980 alkaen 1 mk ja 1984 alkaen 1,50 mk.
Menojen osalta taasen olemme yrittäneet elää säästeliäästi, ei ole maksettu palkkioita piirin luotta-mustehtävistä muuta kuin todelliset kulut ja piirin jäsenyhdistykset ovat kiitettävällä tavalla huolehtineet arpajaisvoittojen hankkimisesta.

Nykyinen (1998) piiritoimikunta

Piiritoimikunnan kokoonpanoa uudistettiin piirin syyskokouksessa 1985 hyväksymällä ns. alue-jakosuositus, jolla piiri jaettiin kuuteen alueeseen: Espoo, Vantaa, Länsi-, Pohjois-, Keski- Ja Itä-Uusimaa. Kultakin alueelta valitaan kaksi jäsentä ja heille varajäsenet.

Edellämainittua valintaperustetta on siitä alkaen noudatettu.