Toimintasuunnitelma

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2024

TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Vuosi 2024 on piirin 51. toimintavuosi. Piirillä on 34 jäsenyhdistystä.
Piirin toiminnan tarkoituksena on edistää yhteistyössä eri organisaatioiden ja eläkeläisjärjestöjen kanssa eläkkeensaajien asemaa ja osallistumis-mahdollisuuksia sekä tukea ja ohjata alueellaan toimivia jäsenyhdistyksiä ja niiden toimintaa. Piiri toteuttaa tehtävää välittämällä tietoa, järjestämällä tapahtumia ja edistämällä jäsenyhdistysten ja muiden piirin alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyötä ja sosiaalista kanssakäymistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset voivat vaarantaa järjestöjen tarjoaman arvokkaan tuen ja avun.
Vuonna 2023 alkanut inflaation voimakas nousu voi heikentää vuonna 2024 eläkkeensaajien taloutta vaikuttamalla mm. elinkustannusten ja energian hintojen nousuun.
Huhtikuussa 2023 pidettiin eduskuntavaalit ja muodostettiin uusi hallitus. Uuden hallituksen hallitusohjelma toi mukanaan heikommassa asemassa oleviin kohdistuvat toimeentulon heikennykset sekä hyvinvointialueiden toimintoihin kohdistuvat leikkaukset. Uhkana on eläkeläisköyhyyden ja syrjäytymisen lisääntyminen erilaisten tukimuotojen pienentymisen sekä asiakasmaksujen korotusten myötä.
Hallitusohjelman tavoite hoitoon pääsyn helpottamiseksi ja hoitojonojen purkamiseksi voi olla vaikea saavuttaa, jos hallituksen hyvinvointialueiden toiminnasta hakemat 1,5 miljardin taloudelliset säästöt tulevat rajoittamaan hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksia ja johtavat palveluverkoston supistamiseen sekä palveluiden siirtymiseen kauemmaksi. Siirtyvien palveluiden korvaaminen digitaalisilla palveluilla voi jättää osan iäkkäistä asiakkaista kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Ratkaisuaan odottaa myös hoito- ja kotipalveluiden työntekijäpula. Panostuksia alan houkuttelevuuteen tarvitaan, jotta hoitotakuu ja hoitajamitoitus toteutuvat. Suomen väestö ikääntyy ja tarvitaan aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Hyvinvointialueiden hallinnon tehostamisella odotetaan saavutettavan jatkossa säästöjä, ja antavan enemmän taloudellista liikkumatilaa ja resursseja hoitotyöhön.
Hyvinvointialueilla toimintansa aloittaneilla lakisääteisillä vanhusneuvostoilla on tärkeä tehtävä toimia ikäihmisten vaikuttamisen kanavana ja arjen kertojina hyvinvointialueiden palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hallitusohjelmassa vanhusneuvostoista ei kuitenkaan ole mainintaa.

VAIKUTTAMISTYÖ
Keskeinen osa piirin toimintaa on vaikuttaminen alueellisiin sekä valtakunnallisiin yhteiskunnan päättäjiin. Piirin hallitus järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia jäsenyhdistysten toiveiden ja harkintansa mukaan jäsenyhdistysten jäsenille eläkkeensaajille ajankohtaisista aiheista.
Toimintavuoden aikana järjestetään kansanedustajien tapaaminen eläkkeensaajille tärkeiden asioiden edistämiseksi.
Piirin hallitus jatkaa henkilökohtaista yhteydenpitoa alueen yhdistyksiin.
Eläkeläisjärjestöjen yhteinen edunvalvonta tapahtuu EETU ry:n (Eläkeläisten yhteinen edunvalvontajärjestö) ja PENK:in (Uudenmaan Piirin Eläkeläis-järjestöjen Neuvottelukunta) kautta. Esillä vuonna 2024 tulevat edelleen olemaan mm. ikäneuvolatoiminta, eläkeläisköyhyys, omaishoitajien aseman parantaminen ja edunvalvonta sekä hyvinvointialueiden vanhusasia-valtuutettujen virkojen perustaminen.

Tavoite 1 – vanhusneuvostot aktiivisina toimijoina
Piiri ja sen jäsenjärjestöt kannustavat vanhusneuvostojen edustajia aktiivi-seen toimintaan kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä yhteistyöhön kuntien ja alueiden vanhusneuvostojen välillä. Jäsenyhdistyksille järjestetään kysely vanhus-neuvostojen toiminnan käynnistymisestä ja kuntien sekä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen yhteistyön muodoista.
Piiri varmistaa omalta osaltaan, että vanhusneuvostot toimivat aktiivisesti sekä hyvinvointialueilla että kunnissa ja että vanhusneuvostojen lakisääteiset tehtävät huomioidaan niiden toiminnassa. Piiri pitää tärkeänä, että jokaiselle hyvinvointialueen vanhusneuvostolle palkattaisiin sihteeri, jolla on riittävä vanhuspoliittinen asiantuntemus.

Tavoite 2 – osallisuuden lisääminen
Eläkkeensaajien osallisuuden lisääminen, yksinäisyyden torjuminen ja syrjinnän estäminen ovat tärkeitä eläkeläisjärjestöjen tehtäviä. Tavoitteemme eläkkeen-saajien toimintaedellytysten sekä elinolojen korjaamiseksi edellyttävät meiltä eläkeläisiltä vahvaa eläkeläispolitiikan tekemistä omilla toiminta-alueillamme.

HALLINTO

EKL
EKL:n Uudenmaan piiriä liiton hallituksessa kautena 2021–2025 edustaa piirin puheenjohtaja Seppo Fahlström. Liiton valtuuston puheenjohtajana toimii valtuustokaudella 2021–2025 Mirja Janérus ja valtuuston jäseninä Aarno Järvinen, Seppo Kurki, Marja Leppänen ja Kaija Viitakoski.

Piirikokoukset
Piirin varsinaisia kokouksia pidetään kaksi vuodessa; Piirin kevätkokous huhtikuun loppuun mennessä ja Piirin syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Tarvittaessa pidetään ylimääräisiä jäsenkokouksia.

JÄRJESTÖTOIMINTA
Tavoite 3 – järjestötoiminnan uudet toimintamallit
Järjestötoiminnan haasteena on saada mukaan uusia toimijoita. Työstä eläkkeelle jäävillä on erilaiset odotukset toiminnan suhteen kuin aikaisemmin: he ovat tottuneet digiajan viestintään ja nopeaan tiedonvälitykseen. Haasteena on myös, kuinka saamme pidettyä jo yhdistyksen jäseninä olevat henkilöt edelleen jäseninä. Tarjoammeko riittävän kiinnostavia toimintamahdollisuuksia. Piirin toiminnassa tullaan keskittymään tulevaisuuden haasteisiin mm. piirin perustaman tulevaisuustyöryhmän esittämien näkökumien ja mahdollisten esille tulevien uusien toimintamallien avulla.
Tavoitteena on tukea jäsenjärjestöjen toimintaa uusien jäsenten hankinnassa mm. koulutustoiminnan ja tapahtumien järjestämisen avulla sekä lisäämällä eläkkeensaajien toiminnan tunnettavuutta. Aktiivista jäsenhankintakampanjaa piirin yhdistyksissä jatketaan myös vuonna 2024.
Käynnistetään yhteistyökeskustelut EKL:n kolmen lähipiirin kanssa.

Koulutustoiminta
Koulutusta järjestetään edelleen yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Piirin koulutustoiminnassa otetaan huomioon yhdistysten toivomukset ja tarpeet.
Koulutusyhteistyötä Helsingin piirin kanssa jatketaan tiiviinä ja mahdolli-simman moni koulutustapahtuma pyritään järjestämään yhteisinä tilaisuuk-sina. Koulutustarjontaa koordinoidaan Liiton koulutuksen kanssa niin, että päällekkäisyyksiä ei synny. TSL on edelleen yhtenä yhteistyökumppanina koulutuksen toteutuksessa.
Rajaniemen lomakeskuksen lopettaessa toimintansa keväällä 2024, Piiri joutuu pohtimaan koulutustilaisuuksien järjestämisvaihtoehtoja ja ratkaisemaan missä ja miten koulutustilaisuudet järjestetään sekä millaisia kustannuksia koulutuksen järjestämisestä jatkossa syntyy.

Liikunta- ja kilpailut
Olemme mukana EKL:n valtakunnallisessa liikunnan haastekampanjassa ja haastamme jäsenyhdistykset osallistumaan kampanjaan. Piiri palkitsee jäsenyhdistyksiä osallistumisaktiivisuuden perusteella.
Piiri järjestää yhteistyössä EKL:n Helsingin piirin kanssa virkistyspäivän syyskuussa.
Piiri järjestää yhteistyössä yhdistysten kanssa piirinmestaruuskilpailuja sisä- ja ulkobocciassa, pilkki- ja rannaltaonginnassa, laituripilkissä sekä mölkyssä.
Uusia kilpailuja otetaan mukaan kalenteriin edellyttäen, että kilpailulle löytyy paikallinen järjestäjä ja että kilpailun kustannukset katetaan pääsääntöisesti osanottomaksutuotoilla. Piiri hankkii kilpailuihin kiertopalkinnot.
Lisäksi Porvoon Kokonhallissa pelataan EKL:n boccian mestaruussarja, Suomisarja ja sisäboccian henkilökohtaiset mestaruuskilpailut. Kilpailujen järjestelyistä vastaa Porvoon Eläkkeensaajat.

Kulttuuri- ja matkailutoiminta
Vuoden 2024 kulttuuritapahtumat noudattelevat soveltuvin osin aikaisem-pia vuosien tapahtumia. Kannustetaan alueen yhdistysten yhteistyötä mm. yhteisten tapahtumien ja juhlien järjestämisessä.
Osallistutaan piirien yhteiseen tapahtumaan, jos sellainen järjestetään. Jäsenten toivotaan osallistuvan yhdistysten, piirin ja EKL:n järjestämiin koulutuksiin ja muihin tapahtumiin runsaslukuisesti.
Ikäihmiset ovat aktiivisia kulttuurin tuottajia ja kuluttajia. Pyritään järjestämään neljän piirin yhteisiä osallistumisia konsertti- ja teatteriesityksiin.
Piirin jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia omille jäsenilleen sekä kaikille avoimia tapahtumia. Lähemmät tiedot tapahtumista https://uusimaa.elakkkeensaajat.fi/yhdistykset/.

Viestintä
Viestintä on säännönmukaista ja aktiivista. Piiri näkyy julkisuudessa.
Tiedotteet lähetetään yhdistyksen ilmoittamalle yhteyshenkilölle sähköpostina ja vain tarvittaessa kirjepostina.
Ajanmukaisia ja päivitettyjä piirin kotisivuja käytetään tiedon välittämiseen asioista ja tapahtumista niin jäsenistölle kuin yleisöllekin.
https://uusimaa.elakkeensaajat.fi/ tai www.ekl-uusimaa.fi.
Tiedottaja on piirin kotisivuvastaava ja toimii yhdistysten kotisivujen teknisenä tukena. Rohkaistaan yhdistyksiä käyttämään kotisivujen jäsenrekisterin ryhmäominaisuuksia omien kenttien avulla. Niin sujuvoitetaan jäsenasioiden hoidon lisäksi tiedotusta eri kohderyhmille.
Tapahtumista ja kannanotoista lähetetään artikkelipohjia yhdistyksille tarkoituksena ylläpitää tunnettuutta ja jakaa paikallislehdille tietoa omasta ja piirin toiminnasta.
Jokaiselle jäsenelle kotiin tuleva Eläkkeensaaja-lehti on hyvä tiedotus-kanava, johon yhdistyksiä kannustetaan laatimaan tietoja toiminnastaan.
Piirin sivut EKL-lehdessä ovat sivu/piiri/kerran vuodessa.

Yhteistoiminta
Tehdään aktiivista yhteistyötä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n, EKL:n Helsingin piirin ja muiden EKL piirien, Työväen Sivistysliitto TSL ry:n sekä Uudenmaan Piirien Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunnan (PENK) kanssa.

Talous
Piirin talouden perustana ovat jäsenmaksutuotot sekä EKL:n piirille myöntämä toiminta-avustus.
Yhdistysten jäsenmaksu piirille on 1,50 €/ yhdistyksen henkilöjäsen.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Yhdistysten aktiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että järjestöjen toiminta koronavuosien jälkeen palautuu aktiiviseksi. Toiminta- ja osallistumismahdollisuudet sekä läheisten ja ystävien tapaaminen auttavat ikäihmisten arjessa jaksamista.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Tärkeää on löytää vaikuttamisen kanavat ja yhteydet, jotta lakisääteiset vanhusneuvostot hyvinvointialueilla ja kunnissa pystyvät vaikuttamaan ikääntyviä koskevaan päätöksentekoon. Tarvitaan yhteistyötä kuntien ja alueiden vanhusneuvostojen välillä mm. palveluiden toimivuudesta, palveluiden keskittämisen vaikutuksista ja digitaalisten palveluiden saatavuudesta. Eläkeläisjärjestöjen tavoitteena on saada vuonna 2022 tehty lakialoite ns. ikäneuvolatoiminnan aloittamisesta lainsäädäntötoimin mukaan hyvinvointialueiden palveluihin.
Omaishoitajien aseman ja edunvalvonnan parantaminen mm. lainsäädännön kautta sekä omaishoidon ja kotihoidon piirin laajentaminen ovat edelleen vuoden 2024 tärkeitä tavoitteita.
Kotihoidon tavoitteena tulee olla kotihoidon laadun ja resurssien vahvistaminen. On tärkeää kehittää palveluiden sisältöä ja erilaisia palvelumuotoja mm. kotipalveluita tarvitseville. Kotipalveluihin kehitettävien digipalveluiden tulee olla muun palvelutoiminnan apuna ja tukena. Palvelujen digitalisoinnilla ja palveluroboteilla ei voi eikä saa korvata ihmisten välistä inhimillistä toimintaa. Vanhusneuvostojen asiantuntemuksella ja aktiivisuudella on tärkeä rooli terveydenhoidon ja kotipalveluiden toimintoja kehitettäessä.
Eläkeläisköyhyyden torjuminen, ikääntyneitä koskevan lainsäädännön vaikutusten ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten arviointi tarvitsee aktiivista osallistumista ja vaikuttamista jo asioiden valmisteluvaiheessa. Haasteita ratkomaan tarvitaan meitä kaikkia, osallisuuttamme tarvitaan.
Piiri suosittelee eläkeläisjärjestöille ja eläkkeensaajille osallistumista hallituksen eläkeläisköyhyyttä koskeviin mielenilmaisuihin.
Eläkkeensaajien Keskusliiton tutuksi tekemää mottoa lainaten:
”Viettäkäämme yhdessä täyttä elämää hyvässä seurassa!”

Käpylässä 10.11.2023
EKL:n Uudenmaan Piiri ry
Hallitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2024